Maakaapeloinnista
Sähköverkko muuttuu hiljakseen kaiken aikaa, kun uutta rakennetaan ja vanhaa puretaan. Viime vuosina maakaapeloinnin ansiosta kovat myrskyt eivät aiheuta sähkökatkoja samalla lailla kuin ennen. Maakaapelointi saneerauksilla sähkön toimitusvarmuus paranee selvästi ja toimivat sähköverkot ovat monen asian mahdollistajia ja yhteiskunnallisen infran kannalta elintärkeitä.
Vuonna 2011 Tapani myrsky aiheutti merkittävän pitkiä sähkökatkoja ympäri maan, minkä seurauksena eduskunta vuonna 2013 sääti sähkömarkkinalain sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tuon jälkeen verkkoyhtiöt ovat rakentaneet alueillaan säävarmaa verkkoa. Sähköverkon uudistamiset ovat tuottaneet tulosta, kun sähkökatkot ovat vähentyneet. Haja-asutusalueilla tilanne on vielä toinen, joissa verkon uudistaminen jatkuu.
Säävarman verkon rakentaminen on myös ympäristön etu, kun vanhoja pylväitä, pylväsmuuntajia sekä ilmajohtoja poistetaan maan päältä. Se vähentää ympäristöhaittoja, kun mahdollisissa vikatilanteissa vanhat pylväsmuuntajat eivät valuta öljyään ja saastuta maaperää.
Maakaapelointi saneeraukset ovat kalliita projekteja, mutta maakaapeloinnin elinkaarikustannukset ovat ilmajohtoverkkoa halvemmat. Ilmajohtoverkon rakentaminen yksittäisenä investointina on kuitenkin maakaapelia halvempi, mutta huolto- ja kunnossapitokustannukset ilmajohtoverkossa ovat isommat.
Suomessa on edelleen paljon vanhaa 1950-1970-luvuilta peräisin olevaa jakeluverkostoa, jotka pitää joka tapauksessa uusia. Saneerauksissa huomioidaan verkon ikä ja kunto. Nykyiset sähköpylväät eivät kestä samaa käyttöikää kuin ennen, koska uusissa pylväissä ei käytetä enää samoja kyllästysaineita.
Ilmajohtoverkossa myrskyt aiheuttavat niille paljon vikoja, kun puut kaatuvat linjoille ja aiheuttavat pahimmillaan laajoja sähkökatkoja. Kaatuneet puut linjoilla ovatkin iso turvallisuusriski ympäristössä kaikille.
Vikatilanteissa ilmajohtoverkossa viat ovat tosin helpommin ja nopeammin paikannettavissa kuin maakaapelivioissa. Maakaapeleissa viat ovat selvästi harvinaisempia ja vianpaikannuslaitteen kanssa suhteellisen nopeasti korjattavissa, mutta korjaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi.
Maakaapeli saneeraukset mahdollistavat yhteisrakentamisen, eli tilanteen jossa samaan kaapeliojaan kaivetaan kaapelin/kaapeleiden lisäksi tele, liikenne sekä vesihuoltoverkot. Rakentamiskustannus tulee yhdessä asennettaessa huomattavasti edullisemmaksi, kuin vaikka jos kaikki rakentaisivat verkkonsa eri aikaa ja itsenäisesti.
Säävarmaa verkkoa rakentamalla varmistetaan sähkönsaannin turvaaminen myös tulevaisuudessa. Teknologian hyödyntäminen sähköverkossa uusimmilla teknologian ratkaisuilla nopeuttaa vianhoitoa, kun käyttökeskuksen kaukokäyttölaitteet rajaavat vikaantuneet alueet.
Sähkön merkitys arjessamme
Elämme maailmassa, jossa sähkön merkitys kasvaa jatkuvasti. Tarvitsemme sähköä joka päiväiseen elämään, kuten sähkölaitteisiin, lämmitykseen, valaistukseen, veden lämmittämiseen ja jne. Monet yhteiskunnan kriittiset paikat ovat erittäin riippuvaisia sähkönsaannista, kuten esimerkiksi sairaalat, poliisi, hätä- ja pelastuslaitokset, hätäkeskukset ja pumppaamot.
Sähkö on yhteiskunnan kannalta tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Lyhyet sähkökatkot aiheuttavat jo sellaisia ongelmia, joita emme ole tulleet ajatelleeksi silloin, kun sähköt toimivat normaalisti. Sähkökatkot vaikeuttavat ja vaarantavat niitä, jotka ovat erittäin riippuvaisia sähköstä, kuten sydänpotilaat ja vanhukset.
Kiinteistöille pitkät sähkökatkot aiheuttavat talvisin pahimmillaan vesiputkien jäätymistä, kun veden tulo katkeaa, mikäli kiinteistössä on olemassa oma vesipumppu. Veden tulon katketessa eivät toimi myöskään esimerkiksi suihkut ja vessat. Pitkät sähkökatkot aiheuttavat monesti myös omaisuus haittaa, kun täynnä olevat pakastimet ja jääkaapit sulavat. Haja-asutusseuduilla sähkökatkoihin olisi aina hyvä varautua esimerkiksi kuivilla elintarvikkeilla, säilykkeillä, riittävällä juomavedellä, valaistuksen kannalta taskulampulla ja tulitikuilla. Sähköä tuottavat aggregaatit ovat hyviä valintoja sähkökatkon iskiessä.
Tulevaisuudessa sähköä tarvitaan yhä enemmän. Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuudessa fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä tuotetaan yhä enemmän uusiutuvasta energiasta, kuten aurinko, tuuli, vesivoimasta sekä bioenergiasta. Yhä useammasta sähkön kuluttajasta on tulossa myös sähkön tuottaja, kun ihmisillä on talon tai mökin katolla aurinkopaneelit.
Sähkömittareista
Nyt ja tulevaisuudessa siirrytään uusiin sähkömittareihin. Nykyiset sähkömittarit ovat tulleet käyttöikänsä päähän, eivätkä pysty vastaamaan riittävästi tulevaisuuden sähköntuotannon ja kulutuksen tarpeisiin.
Uudet sähkömittarit toisin sanoen älymittarit ilmoittavat 15 min välein eli varttitaseissa kulutustiedot sähköyhtiölle, jonne mittarit ovat jatkuvassa ja turvallisessa yhteydessä. Ne mittaavat ajantasaista sähkönkäyttöä, jonka mukaan määräytyy sähkölasku. Suurin osa nykyaikaisista etäluettavista sähkömittareista eivät ymmärrä 15 min välein tapahtuvaa mittausta, vaan lähettävät kulutustiedot sähköyhtiölle tunnin välein. Tulevaisuudessa pörssisähkölle on tulossa tunnin sijaan neljä hintaa tunnissa, jossa hinta vaihtelee 15 minuutin välein.
Kun sähköyhtiöillä on tarkempaa asiakkaiden kulutustietoa, on myös enemmän taitoa suunnitella toimivampaa sähköverkkoa. Uudet sähkömittarit kuuluvat näin osana sähköverkon kehitys ja- ylläpito-ohjelmaan.
Siirtyminen uusiin mittareihin johtuu myös syystä, että nykyisin ja tulevaisuudessa kun on tarjolla paljon tuuli ja aurinkovoimaa, joten sähkön tuotto saattaa vaihdella todella paljon. Aikaisemmin energiantuotanto oli paremmin ennustettavissa, kun sähkön tuotannossa käytettiin pelkästään mm. ydin- ja vesivoimaa, kivi- ja turvevoimaloita sekä voimalaitoksia. Tuotetun ja kulutetun energian määrä täytyy olla sähköverkossa tasapainossa.
Mittareissa on menty historian saatossa paljon eteenpäin. Vanhoissa mittareissa piti itse ilmoittaa mittari lukemat sähköyhtiölle tai mittarilukija kävi lukemassa tiedot. Ennen saimme tietää sähkön kulutustiedot kerran päivässä, nyt pystymme seuraamaan dataa reaaliajassa. Mittareiden vaihdossa työsarkaa tulevaisuudessa siis riittää, sillä vaihdettavia mittareita uusiin riittää Suomessa todella paljon ja jotkut verkkoyhtiöt haluavat mittareiden vaihdon toteutuvan nopeallakin aikataululla.
Sähköverkon kuntotarkastukset
Sähköverkon kuntoa tarkastetaan säännöllisesti. Kuntotarkastuksella tarkistetaan sähköverkon nykyinen kunto ja mahdollinen korjaus ja uusimistarve.
Tarkistamisella pyritään varmistamaan sähkönjakelun häiriöttömyys ja vähentämään henkilövahinkojen esimerkiksi sähköiskun ja tulipalon riskiä.
Itse olen tehnyt vuoden 2024 aikana sähköverkon kuntotarkastuksia jakokaapeille, muuntamoille sekä ilmajohdoille.
Sähköasemista
Sähköasemat ovat elintärkeitä nykyajan sähköinfrastruktuurille. Ne ovat sähköverkon yhdistäviä solmukohtia, joiden tarkoituksena on muuntaa sähkö jakeluverkkoon sopivaksi ja varmistaa, että verkko ja jakelu säilyy turvallisena ja toimintavarmana.
Sähköasemille tehdään määräajoin yleisiä kuntotarkastuksia ja kunnossapitoa. Niiden tarkoitus on varmistaa laitteiden turvallinen ja halutun tasoinen toimintavarmuus.
Kunnossapito huolloissa otetaan keskeytyksellä sähköasemien laitteita ja voimajohtoja väliaikaisesti irti verkosta, jotta huollot ja korjaukset saadaan tehtyä turvallisesti.
